Missä Suomen lippu luuraa?

Juhannuspäivänä ajoin läpi Suomen Viitasaarelta Turkuun. Iltapäivällä poljin Turusta Naantaliin. Matkan aikana empiirinen liputuskulttuurikokemukseni oli masentava.
Luonto oli kauniin vihreä, mutta ani harvassa paikassa liehui Suomen lippu!

Vain kolmen huoltoaseman pihassa lippu oli nostettu salkoon. Taajamissa, asuntoalueilla ja omakotitaloissa se oli melkeinpä poikkeus. Useasta rakennuksista lipputanko puuttui tai se sojotti tyhjänä. Yrityslippuja sen sijaan lepatti sitäkin useammin ja tiheästi.

Kertooko tuo avomaailmamme muutoksesta? Onko raha ainoa mittarimme? Eikö isänmaallisuus merkitse meille enää mitään?

Kansallislippumme on itsenäisyyden ja vapauden symboli. Se muistuttaa esivanhempiemme uhrautumisesta puolestamme. Että meillä ei enää olisi puutetta. Siitä, että elämme nyt demokratiassa. Vertaansa vailla olevassa vauraudessa.
Messuhallin katollakin liehuu itsenäisen Suomen lippu.

Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Näinä melskeisinä aikoina on hyvä olla jostakin kotoisin. Osoitamme kotimaamme Suomen lipulla. Sen nostaminen salkoon on kunnioittamista.

Nyt on tilaisuus puoli vuotta palauttaa mieliin Suomen lipun käyttö eri juhlatilaisuuksissa.
Toivottavasti siirryttäessä vuoteen 2017 liputuskulttuurimme on kokenut uuden isänmaallisen renessanssin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s