Ilmaisia parkkipaikkoja ei ole!

1980- luvulla saamistani kolmesta Suomen tulevaisuuden ennusteista kahdeksan on mennyt poskelleen. Lähimmäksi osoittautui autoistuminen. Senkin kehitys kuviteltiin lineaariseksi, mutta toteutui eksponentiaalisesti.
Turussa on autoja noin 90000. Kun yksi keksintö ajoyhteyksineen vaatii 20 neliötä sekä 2-3 parkkipaikkaa, on kokonaispaikoitustilan tarve kaupungissa ainakin 180 hehtaaria!
Kadun varsillamme on 2300 paikkaa ja P-laitoksissa 3000. Suomen vanhimmassa kaupungissa, etenkin ruutukaava-alueella, P-tilan tarve on huutava.
Ensisijainen velvollisuus hankkia autopaikka on sekä auton että kiinteistön omistajilla. Kaupungilla on halu ja tarpeita edistää paikoitusta, mutta aina se on kallista ja vie yhteistä tilaa. Maatason autopaikka kustantaa 5000, P-talo 25000 ja luola tai robotti ainakin 50000. Viime kädessä käyttäjä maksaa viulut. On mielenkiintoista saada kokemuksia myös Lahden tulevasta robottipysäköintilaitoksesta.

Kaupunki säätelee paikoitusta ja päättää keitä suositaan ja kutka saavat helpotusta.
Turun tulee luoda myös pysäköintistrategia eli visio siitä miten P-paikkoja ja – laitoksia kaavoitetaan. Tavoitteet voivat olla ristiriitaisiakin. Paikoitus on Turulle 3 miljoonan tulolähde. Liki saman verran saadaan pysäköintivirhemaksuista.

Asemakaavoissamme ei ole autopaikkanormeja. Se lienee puute. Käytännöksi on muodostunut että autopaikka vaaditaan 80 – 120 kerrosneliötä kohden. Normit lisäävät asumiskustannuksia.

Henkilöauto on kallis keksintö. Sen ylläpito maksaa keskimäärin 500 kuukaudessa. Noin 95 % se seisoo pilttuussaan.
Henkilöautoistuminen sekä ”liikennekaaren” toimenpiteet antavat osviittaa siitä, että yhteiskäyttö, robottiautot, ajokorttimäärän vähentyminen tai joukkoliikenteen suhteellinen kasvu eivät laske henkilöautoistumiskäyrää, sillä enin osa logistiikkatarpeista kohdistuu vapaa-ajan käyttöön. Haja-asutusalueella on pakko olla oma auto. Esimerkiksi Hirvensalossa niitä saattaa töllin pihalla olla viisikin.
Laajemmat paikoituksen ratkaisut eivät toteudu ilman kaupungin toimenpiteitä. Ne löytyvät vain vuorovaikutuksesta. Samassa liemessä ovat Helsinki, Espoo, Tampere ja Lahti.
Pitkän tähtäyksen suunnitelmat eivät tarkoita, että tehdään pitkälle ulottuvia päätöksiä. Vaan sitä, että nyt tehtävillä päätöksillä on yli sukupolvien ulottuvia seurauksia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s