Pormestarivaalien vankkureita rasvataan jo

”Pormestarille tietä antakaa, nyt kuullaan juhlapuhujaa, hän puhuu aina asiaa, ei siitä kyllä selvää saa, mut silti kaikki taputtaa, ei tuoli kestä kauempaa, kun pyörii maa…” kaikui Marion Rungin hitti 1970-luvulla. Turussa tositoimiin ryhdytään vuoden kuluttua.
Huhtikuulle on tulossa pormestarivaalit. Tuolloin Turulle valitaan oma ”pääministeri”. Vaalivankkureita rasvataan jo.

Mahtipuolueet täsmäävät kuntavaalien fokuksen pormestariehdokkaaseensa. Hänet roudataan vaikka Brysselistä. Ääniä ongittaessa pormestariehdokas on mato.

Henkilövaali vääristää puoluevaalin tulosta. Kierrepotkua vahvistetaan gallupeilla ja vaalikoneilla. Ne ovat sallittua dopingia kaikissa vaaleissa. Ehtaa valtapeliä.
Äänestäjä blokkaa hevosensa kuten hippoksilla.

Pormestarin valitsee uusi valtuusto. Politiikka on edelleenkin mahdollisuuksien taidetta. Sumpliminen on taikasauva kuten entisissä presidentin valitsijamiesvaaleissa.

Kun valtuusto vaalimenestyksen pelimerkeillä on valinnut pormestarin, apulaispormestarit sekä luottamushenkilöt, ryhdytään pormestarin johdolla leipomaan pormestariohjelmaa. Se lienee päivitys kehnoiksi koetuista turkusopimuksista? Dokumentti ei ole poliittinen julistus. Se noudattaa Turku-strategian karttaa sekä henkeä.
Visioista, kärkihankkeista, masterplaneista, ohjelmista ja taloudesta jyrsitään suurin yhteinen nimittäjä.
Ne ryhmät jotka eivät asiakirjaa hyväksy, jäävät oppositioon. Ensi kertaa syntyy selkeä hallitus oppositio asetelma.

Valta keskittyy. Pormestari on kaupunginhallituksen-, konsernijaoston- sekä pormestariryhmän puheenjohtaja.
Apulaispormestarit (3) toimivat sekä suurimpien lautakuntien lautakuntien liidereinä että kaupunginhallituksen varapuheenjohtajina. Palkat, avustajat sekä lumepomot lisääntyvät.

Johtamisjärjestelmän päivittämisen keskeinen tavoite on, että päätöksentekijät olisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoisia esille tulevista asioista ja valmistelun vaiheesta.
Kun pormestari on ylin operatiivinen johtaja ja kansliapäällikkö ( vast. kaupunginjohtajaa) puolestaan ylin viranhaltija (pormestarin ainoa alainen), niin päätöksenteossa ja operatiivisessa toiminnassa murot ja vellit saattavat sekoittua.

Apulaispormestareiden poliittinen ohjauskin on toive. He ovat tilivelvollisia vain äänestäjilleen. Tulosvastuu mitataan neljän vuoden välein.

Eivät organisaatiot, johtamisjärjestelmät ja ohjeet mitään tee, vaan niissä olevat ihmiset. Jos suuret Egot eivät mahdu samaan tilataksiin, niin siitä ei hyvä seuraa

”Susilaumassa on ulvottava susien tavoin. Muuten käy lampaan kohtalo.” Mutta mitkä ovat sanktiot, jos pormestariohjelman rajoja jyskytellään? Tai kun yhteinen vinkkari on näyttää vasempaan, mutta joku käännetäänkin oikealle?
Syyllisiä etsittäessä Lenin kehotti kysymään: ”Kuka hyötyy?” Tässä keississä ”kaikkein korkaimmalla olevat”.
Mutta milloin kansan ja johtohenkilöiden välillä alkaa todellinen dialogi. Milloin koittaa se tarujen päivä, jolloin yhteistä ja tärkeää on muukin kuin vaaleja edeltävä suostuttelu?

Mikael Miikkola
Turun valtuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen (ps)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s