Iso kuva yhteisistä asioista
A. Asunnottomuus
B. Brysseli ja EU
C. CV Ansioluettelo
D. Digitalisointi
E. Elämänlaatu
F. Föli
G. Grynderit
H. Hyväveli-järjestelmä
I. Innovaatiot
J. Juopottelu
K. Konsultit
L. Liikunta
M. Maahanmuutto
N. Nato
O. Oppia ikä kaikki
P. Pormestari
Q. Qvensellin talo
R. Risteilyalukset
S. Suhde Venäjään
T. Turun politiikka
U. Ulkoistaminen
V. Vammaisuus
W. Wanhukset
X. XXXL- lihavuus
Y. Yksinasuvat
Z. Zakopane
Å. Pakkoruåtsi
Ä. Älämölö
Ö. Ökyrikkaat
A. Asunnottomuus:
Jolla ei ole asuntoa on koditon. Se on kauheinta mitä tiedän.
Päättäjät näkevät asunnottomuuden vain numeroina. Niiden edessä ei volloteta.
On tärkeämpää rakentaa asuntoja kuin parkkihalleja. Puutteellinen asuntopolitiikka on suuri sosiaalipoliittinen ongelma. Ihminen jolla on katto päänsä päällä, työtä sekä ruokaa ei häiriköi.
Jos poliitikon omaisen pitäisi nukkua ulkona, toimisimme heti.
Pelkkä suunnittelu ei poista asunnottomien jonoja. Sanat on muutettava teonsanoiksi ja teonsanat toiminnaksi.
Turku tarvitsee lisää vuokra-asuntoja. Yhteiskunnan tuella rahoitettavan sosiaalisen asumisen tarve on huutava. On rakennettava myös uutta, normeja rikkovaa vuokra-asumista.
Tarvitaanko asunnoissa niitä palveluita mitä tähän asti? Asuntokunnat pienenevät. Parkkipaikat vähenevät. Ihmiset hakevat helppoutta, yhteiskäyttöä, luonnikkaita palveluita, helppoutta. Ympäristön tulee olla houkutteleva. Täällä tapahtuu! Se tulee ottaa huomioon kun lähiöitä saneerataan, tiivistetään ja lisärakennetaan.
Yltiöhumanismissa on tullut muotiin paapoa kotiutettavia maahanmuuttajia. Innoissamme unohdamme ja ohitamme helposti Suomen köyhät. Segregaation (eri alueiden välinen ero) välttäminen tulee olemaan Turun asuntopolitiikan iso haaste. Jo nyt hyväntuloiset hokevat: ”Not to my backyard”!
Tehtäviinsä valitut on valjastettu ajamaan yhteistä kokonaisetua. Kansalaisten kuunteleminen on kaiken A ja O!
Politiikka on huolenkantoa ensisijaisesti niistä omista kansalaisistamme, joilla elämässään on kehnommat lähtökohdat kuin muilla. Sitten tulevat hyväosaiset ja muut.
Jos perhe voi hyvin, yhteiskuntakin voi hyvin.
B. Brysseli ja EU:
Kun emme 1995 voineet liittyä Natoon, oli EU minulle sen korvike. Vain kokouspöydän ääressä voi osallistua päätöksentekoon, arvelin.
Olemme saaneet elää turvallisessa Euroopassa 70 rauhan vuotta. Se on iso juttu! Suomi on vauras ja koulutettu. Emme ikinä ole voineet näin hyvin.
Kölnin pormestari lausahti minulle aikoinaan, että ”DDR:n liittäminen Länsi-Saksaan tulee meille kalliiksi, mutta se on halvempaa kuin sotiminen”. Se on viisas missio.
Asioitamme ei ole Brysselissä kuitenkaan hoidettu meitä tyydyttävällä tavalla. Maksamme valkosipulivyöhykkeen holtittoman elämisen velkoja. Siitä on tullut loppumaton ”pyramidihuijaus”
Sitä en hyväksy. Itsenäisellä Suomella pitää olla oma finanssipolitiikka.
EU:n päämäärä on liittovaltio. Kulttuuri- ja kielierojen sekä mantereen sijainnin takia tehtävä on lähes mahdoton.
Nykyään EU:ssa olevien valtioiden lainsäädännöstä 70–90 % tulee direktiiveinä Brysselistä. Kansallinen itsenäisyys on siten siirtynyt pois Arkadianmäeltä. Eihän se voi olla suomalaisten etu?
Olen visioinut eurooppalaista vapaakauppa unionia. Liittovaltio ei aja tuota päämäärää. EU ei kykene tekemään kaikkia valtioita tyydyttäviä päätöksiä.
Siitä on kehittynyt ”languagea” puhuva ”Muppet show”, herrojen ja rouvien keskinäisen kehumisen kerho sekä uraputki entisille mahtipoliitikoille.
Kansalaisten on saatava olla mukana päätöksenteossa. Suomen itsenäisyys on palautettava kunniaan!
Myöskään turvallispoliittista uskottavuutta EU ei ole kyennyt luomaan. Enin osa siihen kuuluvista valtioista kuuluu Natoon.
Turvallispoliittisena yhtenäisenä valtioiden liittona EU olisi vahvempi kuin Venäjä, mutta ei erikseen. Tuollakaan saralla EU ei kykene tiivistymään.
Tehdyt sopimukset ovat toistaiseksi olleet vain valtioiden välisiä yhteisymmärryksiä, paperitiikereitä.
Tässä vaiheessa kannattaa pitää jalat lämpimänä sekä pää kylmänä ja odottaa tilanteen kehittymistä.
C. CV eli työmenestys.
Miten voi kilpailla, tehden samalla yhteistyötä? Jos yritykset näin toimivat se on jo lähellä kiellettyä kartellia.
Täsmälleen samoja tehtäviä suorittavat ihmiset voivat menestyä vain toistensa kustannuksella. Se tehdään salaa olemalla näennäisesti hyvää pataa.
Jos on keksinyt menetelmän parantaa suoritustaan, miksi kertoa se muille?
Siksi nykyään työpaikoilla vallitsee viidakon laki. Riidat syntyvät kilpailusta, epäluottamuksesta ja turhamaisuudesta. Yhden suosiminen johtaa toisen katkeroitumiseen.
Politiikassa yleensä romanssista. Ideologinen syy erimielisyyksiin keksitään myöhemmin.
Työnsyrjään pääseminen vaatii nykyisin moniosaamista. Pienikin työpaikka toimii kuin urut.
Jos yksikin pilli soi väärin se pilaa koko esityksen.
Urut on kallis soitin ja keksinnön virittäminen arvokas toimenpide. Siksi rekrytointi on yrityksen tärkein investointi.
Onnistuakseen työtä hakevan CV:n eli ansioluettelon tulee olla kekseliäs.
Siinä voi käyttää rohkeita ja itsevarmoja sanoja, näyttää merkittävältä! Älä kuitenkaan kerskaile, jos joku voi sen tehdä puolestasi. Kuvaile tarkasti ja aidosti mitä osaat.
Kenen kanssa olet työskennellyt on yhtä tärkeää kuin mitä olet tehnyt.
Opettele kertomaan tarinoita itsestäsi ja saavutuksistasi. Kun tiedät olevasi energinen, taitava ja luotettava, olet liki maalia.
Työnantajat haluavat sosiaalisia työmuurahaisia eivät kuningattaria.
Vaikene ylenemistarpeistasi, ennen kuin olet saanut työpaikan. Jos vaikutat liian innokkaalta, Sinua ei palkata. Tuo pätee politiikassakin.
Ole työpaikallasi aina ystävällinen. Varaudu siihen, että nuorikin avustajasi voi olla huominen esimiehesi. Ikä ei työpaikalla ole ratkaiseva vaan asema.
Takapakeista pitää ottaa oppia ja yrittää yhä uudelleen.
Jo Napoleon lausahti: ”Voitto on sitkeimpien.”
Nuoret! Tuo lausahdus pätee yhä työnhaussa ja politiikassakin.
Kun eroat, jätä ovi aina raolleen, sanovat viisaat!
D. Demokratia:
Demokratian tärkein tunnusmerkki on se, että ihmiset itse saavat rakentaa omaa elämäänsä kaikilla aloilla, seuduilla ja kaupungeissa.
Demokratia on mutkikkain valtiojärjestelmä. Se vaatii turkulaisiltakin herkkää oikeudenmukaisuutta ja suurta aktiivisuutta. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta eivät tiedoiltaan ja taidoiltaan.
Demokratian vastakohta on korruptio
Mielestäni kuntapolitiikassakin tarvitaan selkeää ja laajaa oppositiota. Epäily on välttämätöntä, jotta demokratia toimii.
Politiikassa ei saa selkävoittoja. Tulokset ovat konsensus. Demokratia on joukkuepeliä. Se joka uskoo aina olevansa oikeassa on joskus väärässä.
Liian pitkään on vallinnut asenne, me kansan valitsemat tiedämme mitä te tarvitsette.
Poliitikot ovat pyrkineet auttamaan mummon kadun yli silloinkin, kun mummo ei sitä halua.
Viimein on ryhdyttävä kuuntelemaan ihmisiä ja heidän tarpeitaan.
Poliitikko on turkulaisten viestin kuljettaja. Hänen tehtävänään ei ole keksiä ritsoja.
Myös kansalaisten tehtävänä on osallistua ja sysätä asioita liikkeelle!
Digitaalinen kehitys on luonut siihen oivalliset välineet. Nyt on helppo siirtyä lukemisesta tekemiseen ja esittää oma näkemys. Se on sekä ansiokasta että kannustettavaa.
Turun nettiverkkoon on rakennettava yksinkertainen sisäinen laadunvalvonnan ja luottamuksen mittaristo.
Byrokratian digitalisointi on ihanteellinen kohde joka on jo reippaassa kehityksessä. Sen avulla päästään eroon ylikuormitetuista, hitaista virastoista ja asiantuntijoiden mielivallasta.
Se vähentää myös hallinnon kustannuksia.
E. Elämänlaatu:
Kun Turun kaupunginvaltuusto seminaarissaan päivitti Turku-strategiamme, niin usean valtuutetun huomio siinä painottui elämänlaatu-käsitteeseen.
Mielestäni käsite on moniulotteinen, epämääräinenkin. Se sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuudet. Se on koko politiikka.
Elämänlaatua selvitetään WHOQOL-BREF – mittarilla ja sitä pidetään yleispätevänä kuten Cooperin testiä.
Subjektiivinen kokemus on sen hetkinen tunne, mielen tila. Millaisten lasien läpi kukin meistä Turkua tuolloin tarkastelee.
Ei poliitikko tai kukaan muu voi tehdä toiselle hyvää elämää. Vaikka millaista elämänlaatuinfraa ihmiselle luodaan, niin jos häntä vituttaa, niin vituttaa.
Kun ihminen saa mitä häneltä puuttuu, hän on hetken kiitollinen. Mutta pian hän tottuu tilanteeseen ja alkaa pitää sitä normaalina, kohta vain vähimmäistasona.
Poliitikot luulevat tietävänsä mikä turkulaisille on parasta. Esimerkiksi Patterihakaan tehtiin aikoinaan kymmeniä miljoonia maksanut kompostori, joka ei toiminut. Satamassa puolestaan on valtava konttinosturi, maamerkkinä..
Yksilötasolla elämänlaadun parantaminen ja hyvä elämä ovat vieläkin haasteellisempia. Sitä yrittäessään on moni vanhempi on paaponut juniorin piloille tai rikkonut ihmissuhteet pysyvästi.
Elämänlaatu on kuin ateria. Mikä toiselle on kylliksi on toiselle vielä nälkää.
Turun ei voi taata, että kaikilla on jatkuvasti kivaa, mukavaa ja yltäkylläistä. Jossakin on aina paremmat bileet.
Hyvää elämänlaatua rakennetaan niistä lähtökohdista, että huolehdimme heikoimmista, lapsista, vanhuksista, vammaisista, syrjäytyneistä ja turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan perustan.
Se on poliitikkojen ensisijainen tehtävä. Vahvat selviävät muutenkin.
F. Föli:
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä ”Föli” on menestystuote. Laadullisesti se on Suomen parasta. Matkamäärätkin ovat nousseet ja kustannukset pysyneet kurissa.
Tasataksa on sopimuskuntia yhdistävä liima. Siitä kannattaa pitää kiinni.
Olemme toistaiseksi hyötyneet matalasta korkotasosta ja öljyn alhaisista maailmanmarkkinahinnoista. Nousuun on varauduttava.
Runkolinjaston kehittäminen ja matkamäärien kasvattaminen on Fölin tärkein lähiajan kehitystavoite. Bussikatokset uusitaan ja uutta mobiiliteknologiaa otetaan käyttöön kehityksen tahdissa.
Sähkö tulee olemaan Turunkin joukkoliikenteen pääenergialähde.
Linja 1 Satamasta Lentokentälle, Föri ja Kakolan funikulaari toimivat kohta kokeilualustoina. Samalla Turku Energia Oy saa niistä edustavia referenssejä.
Pikaraitiotie on kerskautopiaa. Kannattaa palauttaa mieliin, että keskeneräinen Helsingin Länsimetro on ylittänyt kustannuslaskelmansa jo kolminkertaisesti!
Tuskin Turku tuntee ainuttakaan suurhanketta, joka olisi pysynyt talousraameissaan.
On maan tapa aloittaa hanke tai projekti ja viedä se loppuun – maksoi mitä maksoi.
Kuulun niihin lujaäänisiin vastuullisiin taloudenpitäjiin, joka ei tuhlaile resursseja.
Parasta Fölissä on sen antama malliesimerkki! Se on osoittanut, että kaikkia rikastuttava yhteistyö Turun kanssa on mahdollisuus ja tavoiteltava päämäärä. Ja että Turku pitää sanansa, on ennakkoluuloton, mahdollistaa sekä tukee kumppaneitaan.
Kukaan ei Fölin tiimoilla ole hetkeäkään epäillyt, että Turku repisi poikasiltaan höyhenet oman peppunsa alle. Tulevaisuus on valoisa.
Esimerkkinä yhteisen tavoitteen onnistumisesta on, että viisi uutta kuntaa on halukkaita liittymään Föliin!
G. Grynderit:
Kaavoitettu rakennusoikeus on bisnesmiehiä houkutteleva tuote, jolla poliitikot voivat käydä kauppaa.
Kaavoitus on kunnan monopoli.Kokemukseni mukaan gryndereille on tullut periytyvä tapa poistaa kaavoituksen ja rakentamisen esteitä rahalla.
Aikaisemmin grynderien kanssa tehtiin suunnitteluvarauksia. Rakennusliikkeet kävivät niillä jopa vaihtokauppaa keskenään.
Varaukset muutettiin sittemmin kumppanuuksiksi. Niillä rakentajat toivovat saavansa etulyöntiaseman Turun kanssa kilpailijoihinsa verrattuna. Se myös vauhdittaa poliittista päätösprosessia.
Laadukas esimerkiksi on Skanssin lähiörakentamisen innovatiivinen kumppanuus Turun ja Siemens yhtiön kanssa.
Kaavoituksessa ja rakentamisessa liikkuu iso raha. Vaaleja on usein ja ne tulevat puolueille kalliiksi. Vuoden 2011 vaalirahasotkut osoittivat, että lahjontaa esiintyy. Tuskin voitelun taito mihinkään on hävinnyt, ehkä tullut tyylikkäämmäksi.
Poliittinen iäisyys on 1,5 vuotta ja muisti vain muutaman kuukauden. Sen osoitti Keskustapuolueen voitto viime eduskuntavaaleissa.
Lukuisat esimerkit Turussakin osoittavat, että häpeä tulee vasta sitten kun jää kiinni.
”Lahjonta auttaa aina” lukee kuulemma eräässä aatelisvaakunassa?
Venäläiset alan asiantuntijat vakuuttavat, että ”kone ruostuu, jos sitä ei voitele”.
Meillä rasvataan sivistyneesti. Tuki voidaan suunnata sidosryhmille, puolueelle tai omille tukihenkilöille.
Harvoin yritysmainoksia nähdään työkkäreiden tai päiväkotien seinillä? Urheiluareenoilla sitäkin useammin.
On vain yksi asia, jolla ei ole hintaa – Kunnia!
Itsenäistä poliitikkoa ei voi kurkuttaa. Hän tekee ratkaisunsa sen hetkisen parhaan tiedon perusteella. Poliittinen enemmistö ratkaisee sitten mikä on oikein. Jo huomenna se saattaa olla väärin?
Politiikkaa näet tehdään ajassa!
H. Hyväveli-järjestelmä:
Pienen maan suhdeverkostoja kutsutaan hyväveli-järjestelmäksi. Miehillä niitä on enemmän kuin naisilla.
Poliittisessa päätöksenteossa verkostot ovat välttämättömiä. Ei voi tehdä kestäviä päätöksiä jollei omaa laajaa asiatietoa. Tieto on hankittava eri lähteistä ja sen pitää olla luotettavaa..
Hyväveli-järjestelmällä on vaara korruptoitua. Näin tapahtuu jos käyttää ammattiasemaansa väärin saadakseen henkilökohtaista etua tai rahaa.
Korruptiolahjusta tarjotaan useimmiten virkamiehelle, joka vastineeksi toteuttaa yrittäjälle edullisen toimen.
Väärinkäytösten näyttö on lähes mahdotonta, sillä kulttuurierot globaalissa toiminnassa vaihtelevat. Epäilyt kuuluvat tyypilliseen politiikan mustamaalaukseen. Suomessakin lobataan oikein ammatikseen. Menetettyä luottamusta ei voi edes ostaa takaisin.
Yhteiskunta saa käyttövoimansa ahneudesta, vallanhimosta ja seksistä.
Raha ratkaisee. Ihmiset hamuavat nautintoja, valtaa ja lisää rahaa. He suhtautuvat jopa ystäviinsä välineellisesti.
Johtamisen eräs taito on käyttää hyväksi ihmisen intohimoja ja heikkouksia.
I. Innovaatio:
Näin Puolan maaseudulla kun miehet mättivät lapiolla tomaatteja sementtimyllyyn. Katsellessaan alkeellista painokonettaan Guttenberg tuli keksineeksi viininpuristimen.
Innovaatio on oivallus!
’Sana kuuluu poliitikkojen käyttämään hämäävien vierasperäisten sanojen ja lyhenteiden yhä paisuvaan joukkoon, kuten missio, visio, työelämän uudistaminen, työreformi, sopeuttaminen, pormestarimalli jne…
Jos käsite neuvotteluissa ymmärretään eri tavoin, niin pieleen menee.
Kaikki on nykyään strategista. Jopa hernekeitto ja villasukatkin.
Harva tuota virkamiesmantraa ymmärtää tai uskaltaa kysäistä. ”Minäkin puhun viittä kieltä, mutta kukaan ei ymmärrä”, mainitsi eräs koomikko.
Poliittisessa kielenkäytössä on pyrittävä selkokieleen. Tekstejä on turha useasi toistaa. Valtavasta tietomäärästä on virkamiesten vedettävä johtopäätöksiä, joista poliitikot valitsevat kulloinkin toimivimman. Oikeaa ja väärää ei ole.
Tehokas innovaatio on karsia kaikki riskit ja projektit, joilla ei ole mahdollisuutta onnistua. Myös turhien kokousten ja liian kokousväen karsiminen olisi tuottava oivallus.
Jokaisessa lautakunnassa ja poliittisessa elimessä on kaupunginhallituksen edustaja. Heillä ei ole hyödyllistä tehtävää. Ei kun pois!
Kun organisaatioinnovaatioita eli himmeleitä on tehty se, on poikkeuksetta lisännyt kaupungin menoja sekä puoleverojen tuloja poliittisille yhdistyksille. Tuskin tuottaa lisäarvoa, pois.
Taas uusi innovaatio!
Joka vaalikaudella on tehty jokin organisaatiouudistus ja se on lisännyt eliitin palkkoja. Nyt tulossa on pormestarimalli.
J Juopottelu:
En hyväksy julkijuopottelua.
Eurooppalaisittain oluemme on turhan väkevää. Millainen hulabaloo olisikaan Baijerin ”Oktoberfestareilla” jos kaksiprosenttinen siellä muutettaisiin meidän keskariksi?
Minulle riittää kun viiniä saa vain Alkosta. Häiriökäyttäytymistä on muutenkin kesäisellä kävelykadullamme.
Matkoillani en ole missään kokenut samanlaista humalahakuista juopottelua kuin Kalevalassa. Vanhoissa kulttuurimaissa huonosta käyttäytymisestä tunnetaan vielä häpeää. Meillä se kuvitellaan sankaruudeksi.
Yleinen juopottelu lisää myös turkulaisten turvattomuutta. ”Jamboreiden” jälkeen Aurajoen rannat ovat kuin hävityksen kauhu. Joessa ui roinaa. Kadut ovat täynnä roskaa, mäyräkoirannahkoja ja rikottuja pulloja.
Julkijuopottelu on kehno esimerkki alaikäisille ja nuorille.
Katukuvassa eniten häiritsevät kerjäläiset ja sekavasti käyttäytyvät ihmiset.
Siihen pitää virallisesti puuttua. Noissa seikoissa Turku on vain hyvää itäeurooppalaista tasoa.
On yleistä, että järjestystä ja siisteyttään vaalivissa kulttuurikaupungeissa on merkinnöillä rajattu kaupunkikeskusta, jossa kaiken sortin alkoholinkäyttö, töhriminen sekä roskaaminen on sanktioitu. Sen puolesta kampanjoin Turussakin!
Turku-konsernin kansalaisille tarjoamat tapahtumat ja juhlat ovat järjestelyiltään eurooppalaista huippua. Protokollaosasto tietää, että hyödyllinen verkostoituminen ei edellytä runsasta alkoholinkäyttöä. Laadukkaat turkulaiset ja suomalaiset esiintyjät sekä kunnioittava ja ystävällinen ilmapiiri riittävät. Tapahtumien järjestelyistä on singahdellut kiitosta jopa Euroopan ulkopuolella.
K. Konsultit:
Konsulttien tuntitaksa pyörii nykyisin 200 €uron tuntumassa. Hankesuunnittelussa kuluilla saattaa olla kuminen takalauta. Esimerkiksi amerikkalaisen konsultin Turulle tekemä Pilot-hanke maksoi miljoonan. Ja vielä sama sapluuna toistui useassa Euroopan kaupungissa!
Kansalaisten mielestä konsultit ovat kuin kallispalkkaisia sairaalabakteereita.
En hyväksy sitä, että: perustetaan uusia projekteja tai virkoja, korkeiden virkamiesten palkkoja pyritään nostamaan salaa tai yhteistä rahaa mätetään ulkopuolisten konsulttien legioonille.
Sama koskee usein myös kaupungin tilaamia laajoja ja kalliita tutkimuksia. Sellainen tutkija on kohta työtön jos tulos on vastoin tilaajan tahtoa.
L. Liikunta:
En ole tavannut ketään, joka olisi katunut, kun on pitänyt huolta fyysisestä kunnostaan.
Liikkumattomuus on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen ongelma. Se sairastuttaa sekä syrjäyttää. Elin, jota ei käytetä pienenee, kunnes surkastuu!
Joukkueurheilu kesyttää kusipäät. Se antaa mahdollisuuden parantaa tapansa silloin kun oma minä vielä taipuu.
Ohjeet, manifestit tai liikuntasihteerit eivät saa turkulaisia liikkeelle. Ketään ei voi motivoida saati komentaa.
Tuore tutkimus näet kertoo, että tekemisen motivaatio herää suorittamisen aikana. Kun huomaa, että sen seurauksena tapahtuu jotakin itselle tärkeä muutos.
Kun on 13 kertaa tai 33 päivää harrastanut jotakin, siitä voi syntyä hyvä tai huono tapa.
Milloinkaan ei ole liian myöhäistä. Aloita minuutista. Sitten kaksi, kolme jne.
Palvelutalossa asuva 69 v yksinäinen, ikänsä sohvalla istunut nainen on juossut kuulemma mukavassa seurassa jo viisi puolimaratonia!
Vaimoni seuraa tv:n urheiluohjelmista vain ”Tour de France” pyöräilyä siksi että maisemat ja selostus ovat kiinnostavia. Hän karsastaa himoliikuntaa niin paljon, ettei juo edes urheilujuomaa. Nykyään hän kuitenkin kolmesti viikossa sauvakävellen kiertää Kakolan lenkin.
Keskiviikkoisin vaimoni ei käytä hissiä.
Urho Kekkonen tokaisi: ”Kansamme kunto on sietämättömän huono. Ihan totta. Suomalaiset ovat laiskoja ja välinpitämättömiä.”
Olen samaa mieltä turkulaisten liikkumisesta. Valmentajatkin tunnustavat, että jopa urheiluseuratoiminnassa liikutaan liian vähän.
Viikon 168 tunnista kykenee käyttämään seitsemän liikuntaan.
Kaikkeen arkielämään on saatava lisää liikkumista. Paapomme lapset sairaaksi kun kuljetamme ja kustannamme heille helpon elämän.
Mielihyvä tulee itse tekemisestä, rasituksesta selviämisestä, onnistumisen elämyksistä. Itse kukin saa dopamiimiryöpyn, kun IKEA:n laatikosta on onnistunut kokoamaan keksinnön eikä yhtään ruuvia ei jää narikkaan. Saman tekee hikinen liikuntasuoritus.
Ruissalon luontoon voi kulkea jalan. Puistoihin lisää avoimia ”kuntosaleja”. Fölillä pääsee vaivatta Kuhankuonon Lappiin.
Japanilaiset olivat mykistyneitä, kun johdatin heidät viiden tähden luontoon mukanani komiat jätkäpojan eväät.
Turkulaiset, järjestäkää lapsillenne samanlaisia liikuntahetkiä kuin muistatte viettäneenne isän kanssa.
Jokaisella ei ole siihen tilaisuutta. ”Myöhemmin” on mahdollisuus, jota kaikki eivät saa!
M. Maahanmuutto:
En hyväksy sosiaaliperusteista maahanmuuttoa. On pyrittämä toimimaan siten, etteivät muukalaiset vaella tuhansia kilometrejä tullakseen luukuillemme vain nauttiakseen samoista eduista kuin kantaväestömme. Se on suomalaisten syrjimistä.
Hyväksyn työperäisen maahanmuuton.
Nykyään 1000 henkeä kohden syntyy 10 kansalaista. Kun kaikki haluavat olla vain johtajia, jonkun on tehtävä ne työt, joihin suomalainen selkä yhä jäykemmin taipuu. ”Siivoamiseen, paskatöihin ja korkeampaan tieteeseen ei tarvita suomea”, toteaa Jörn Donner. Olen samaa mieltä
Meidän on kotoutettava kunnolla ne jotka tänne otamme. Tähän mennessä se ei ole luonnistanut.
Se korostaa tarvetta linkittää jatkossa sote-palvelut ja muut kotouttamispalvelut hyvin läheisesti yhteen. Kustannuksia syntyy.
En hyväksy että maahanmuuton yltiöhumanismissa kantaväestöämme tönitään. Tai että maahanmuuttajille annetaan vastikkeettomia etuisuuksia, jopa direktiivien määräyksiä laventaen.
Tuen saannin pitää olla vastikkeellista.
Kotiutettavien työnsyrjään pääsemistä tulee vauhdittaa.
En hyväksy, että vaeltavat muukalaiset röyhkeästi kerjäävät kaduilla. Pesevät pyykkinsä suihkulähteissä ja kuivattavat ne leiripuistonsa puiden oksilla. Maassa maan tavalla -sääntökirjojen omaksuminen koskee heitäkin.
Örveltäjien leirikoulut, olivatpa he sitten muukalaisia, laitapuolen kulkijoita tai muita kuseskelijoita on poistettava keskustan pääkaduilta.
Sisäsiittoinen suomalainen hyväksyy aplodein joukkoonsa yönmustan, vaikka pilipalinkieltä puhuvan huippu-urheilijan mutta tavallista tuottavaa työtä tekevää vierasmaalaista hän karsastaa. Tuota en ymmärrä.
Mielestäni me kaikki yhteiseksi hyväksi työskentelevät mahdumme saman Suomen lipun alle.
N. Nato ja Ukraina:
Sotilaallinen uhka meihin voi kohdistua vain idästä tai etelästä.
Venäjä on arvaamaton naapuri. Putin provokatiivisesti palautti kunniaan Molotov – Ribbentrof sopimuksen ja on muutenkin yrittänyt lyödä kiilaa EU maiden väliin. Venäjä kertoo julkisesti olevansa kaikkea sitä mitä se ei ole! Se luo turvattomuutta.
Avaamalla hetkeksi pohjoisten raja-asemien puomit venäjältä tunkeville pakolaisille, Putin heitti turvallisuuspoliittista vettä kiukaalle! Viimeistään Ukrainan kriisi avasi rähmäisetkin sinisilmät.
Vaikka Ukraina on ”rosvokratia” se on itsenäinen. Vuonna 1994 ydinvallat Venäjä, Yhdysvallat ja Britannia takasivat ”Budapestin muistiolla” sen rajat ja turvallisuuden. Vastineeksi Ukraina luovutti neuvostoajan ydinaseensa Venäjälle. Kun kähinä yllätyksellisesti alkoi ja vihreä miehet valloittivat Krimin, jäi Ukraina yksin. Siinä oli turvatakuuluottamusta kerrakseen.
Tuskin Ukraina olisi kokenut aluemenetyksiä jos se olisi ydinvaltio. Tai jos siellä vallitsisi demokratia ja armeija olisi ollut iskukykyinen?
Viimeaikaisista lähialueiden kriiseistä olemme oppineet ainakin sen että sota on kehnosti hoidetun politiikan jatke. Esimerkiksi onneton venäjän kielen syrjintä toimi kuin ”Mainilan laukaukset”.
Mikä tahansa kriisi voi tuota pikaa muuttua sodaksi. Siihen pitää varautua. Turvallisuus ei ole ilmaista. Isänmaan turvallisuudella ei pidä tehdä politiikkaa.
.
Demokratia on arvokas perinne. Siihen liittyy kansan luja tahto puolustaa suvereenisuuttaan.
Riittävää reaaliaikaista puolustusvalmiutta on pidettävä jatkuvasti yllä.
Turvallisuuspolitiikassa ei pelata vain niillä korteilla jotka ovat esillä. Valtteja on oltava hihassa!
Yhteiskunta on haavoittuva. Jos tietokoneet putoavat pelistä seuraa totaalinen kaaos.
Jo häirintäinformaatiovaikuttaminen (trollaaminen) aiheuttaa pelkotiloja ja kuluttaa voimavarojamme.
Väärin käytetty some on vaarallinen ase!
Hyvä peruskoulutus ja laaja yleissivistys ovat maanpuolustuksenkin kannalta tärkeitä. Silloin kykenemme paljastamaan valheet sekä propagandan emmekä ryhdy kaikkiin tarinoihin. Väärä tieto on sitkeää. Turkulainen lastensuojelutapaus oli siitä esimerkki.
Vahva monipuolinen media sekä hyvä medianlukutaito ovat tärkeää. Koulutoimelle se luo lisähaasteita.
En osaa kuvitella eikä historia ole sitä minulle todistanut, että kriisitilanteissa saisimme merkittävää vierasta sotilasapua. Tosin ei minulle ole auennut mitä ”Itsenäinen kansallinen puolustus” käytännössä tarkoittaa?
Nykysodista tiedetään, että niitä ei voi voittaa. Ylivoimainenkin hyökkääjä juuttunut poliittiseen uupumiseen. Terrorismilla voidaan lamauttaa. Maailma on ihan hullu.
Asehankinnoissa ja –järjestelmissä on saatava aikaan eurooppalainen yhtenäisyys, sillä mikä tahansa kansallisiin sotilasrakenteisiin investointi voi osoittautua virheinvestoinniksi.
Siksi EU:n tulevaisuus on minulle yhteistyön syventämistä ulko-ja turvallisuuspolitiikassa, pakolais- ja rajapolitiikassa sekä talousyhteistyössä.
O. Oppia ikä kaikki:
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä ala-asteen koulutuksen on tapahduttava liki kotia.
Kouluverkkoa rakennettaessa visioni on, että seimestä ylioppilaslakkiin kaikki opetus toteutettaisiin mahdollisimman lähellä toistaan.
Siinä saavutetaan synergia- ja logistiikkaetujakin.
Perinteisistä luokkahuoneista tulee luopua. Nykyajan oppiminen tapahtuu kaikkialla, verkossa, kauppakeskuksessa ja kirjastossa.
Koko elämä on uuden oppimista ja kouluttautumista samalla uusiin ammatteihin. Nykyään niitä kullakin pitää olla useita!
Toisen asteen peruskoulutus on ansiokasta suorittaa oppilaitoksissa, mutta eriytyminen elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseksi oppisopimuksina tilanteenmukaisesti.
Esimerkiksi nykyaikaisten erikoispolkupyörien, vammaisten apuvälineiden ja kuntolaitteiden huolto vaativat sellaista osaamista jota vain alan ammattilainen voi välittää.
Maahanmuuttajien nopeaksi kotouttamiseksi on heidän työnsaantiaan helpotettava ja peruspalkkausta sopeutettava. Heillä on yhä tarvittavia käsityötaitoja jotka Suomessa ovat haihtumassa.
Kaiken kouluttamisen tulee kohdistua nuorten työllistämiseen. Heille on taattava mahdollisuus tarttua työn syrjään. Työn mielekkyys on nuorille tärkeämpää kuin ammattiyhdistysliikkeiden tiukka politiikka.
Yksi syrjäytynyt työtön nuori kustantaa yhteiskunnalle runsaan miljoonan plus kunkin inhimilliset ongelmat. Yltiöpäisen maahanmuuttohumanismin aiheuttamia lisäongelmia on vältettävä. Ensisijainen vastuu meillä on omista nuoristamme!
P. Pormestarimalli:
Turussa on joka valtuustokaudella muutettu hallinto- ja johtamisjärjestelmää. Sama tahti jatkuu…
Joskus tuntuu, että himmeleitä solmitaan vain johtoportaan etujen lisäämiseksi.
Jo nyt toimialoilla pidetään 5-10 kokousta päivässä. Ohjeita singahtelee sähköpostissa. Lausuntoja pyydetään ja annetaan. Paperi vaihtaa hallussapitäjää . Onhan sillä työllistävä vaikutus.
Perustyötä suorittavat ovat puolestaan täysin ulalla siitä mitä tapahtuu. Intiaanit eivät näe livenä päälliköitään!
Pormestarit ovat jo kynnyksellä?
Erilaisissa pormestarimalleissa (ainakin 4) virkamiesjohto vaihdetaan poliitikkoihin kuntavaalituloksen perusteella. Tavoite on, että palveluita kehitetään entistä paremmin kokonaisuutena. Hommaa piisaa sillä virastoja, laitoksia ja muuta byrokratiaa piisaa.
Pormestarimalli tietäisi lisää korkeapalkkaista väkeä organisaatioon. Fiinejä pormestareita tulisi useita. Heidän työpestit kestäisivät vain vaalikauden. Suosikkijärjestelmä kokisi renessanssin.
Turun organisaatiossa on jo nyt runsaasti puolueiden valituttamia työntekijöitä. Järjestelmä toimii kuin itänaapurin nomenklatuura – kaveria ei jätetä.
Virkamiehet suunnittelevat Turkua pitkällä tähtäimellä. Poliitikot tekevät saman vasemmalla kädellä ja samalla vaalityötä. Kuka huolehtii kotikaupunkimme pitkäjänteisestä kehittämisestä jos korkeapalkkaiset virkamiehet saavat määrätä vain toimipisteensä juoma-automaattien paikoista? Kuka innostaa ja kannustaa työntekijöitämme yhä parempiin suorituksiin? Sen pitäisi olla kaikkien johtajien tärkein tehtävä.
On suurta viisautta pysähtykäämme nyt toviksi ja hahmottaa kokonaistilanne.
Kuntaorganisaatiot muuttuvat koko Suomessa. Siinä on useaksi vuodeksi tykkisulkeisia.
Ihmisille pitää taata työrauha.
’
Q. Qwenselin talo:
Apteekkimuseomme sijaitsee Fortuna korttelissa olevassa Qwenselin talossa. Se on Turun vanhin rakennus. Kortteli on mitä arvokkain. Siksi sen kunnostaminen turkulaisten tahtomaan käyttötarkoitukseen herättää intohimoja.
Yrittäjät kunnostivat pieteetillä asunrakennukseksi samassa korttelissa sijaitsevan entisen kaupungintalon.
Turussa on liki 500 niin sanottua kehityskiinteistöä. Tölliä ja taloa. Kookasta sekä isoa.
Niistä enin osa on elinkaarensa ehtoossa. Ne pitäisi myydä, mutta ostajia ei ole tai he empivät. Myyntikin vie aikaa. Panimoravintola Koulun myyminen kesti useita vuosia. Kiinteistön myynti ei tapahdu kuin raviradalla.
Raihnaisten rakennusten ylläpito maksaa paljon. Turulla on kymmeniä miljoonia korjausvelkaa. Siksi ei kannata koko ajan keksiä uusia rahareikiä.
Pienikin vuokratulo on tarpeellinen. Tampereen vanhimmatkin talot ovat meidän silmin nuoria.
Ruissalon huviloista on koettu, että museolaitoksen valvonnassa yksityisetkin vaalivat ja kunnioittavat perinnearvoja.
Turun tauti oli tuhoava. Häpeämme yhä sen pandemiaa. Se on syy, miksi Turussa kaikkeen wanhaan suhtaudutaan kuin kipeään mummoon.
Kun grynderit astuvat kehiin, kavahdan.
Suhtaudun varauksellisesti bisnesmiesten yleishyödyllisiin päämääriin ja lupauksiin
Siitä olkoon esimerkkinä Ruissalon kylpylän Niemessä oleva (asuin)sauna.
Sisäinen ristiriitanikin on valmis.
Kolhoosiomaisuutta tärvellään eikä siitä pidetä huolta. Rikotaan, tärvellään ja roskataan. Graffiteilla sotketaan arvorakennuksia. Kukat katkotaan. Siinä eivät säästy, ei Kirjastosilta, modernit roskikset kuin pysäkkikatoksetkaan.
Viikonvaihteen jamboreidenn jälkeen keskustan siisteys ei katsetta kestä. Kun käräjäoikeudessa eräältä sankarilta kysyin miksi tärveli? hän vastasi: ”Mua vitutti!”
Turku on suomen kaunein. Sen historia ja perinnearvot ovat ainutlaatuiset. Siksi tänne tullaan ja meitä kadehditaan.
Ruutukaava-alueelle ei saa rakentaa tornitaloja. Kansalliset symbolimme tulee näkyä kaikessa kaupunkikuvassa. Käsitteet: ”on vetovoimaa” ”tuo työtä ja tuloja” ovat tyypillistä liikemiehen ahnetta mantraa.
Kyllä meillä turkulaisilla olisi varaa olla kunnianhimoisempiakin. Sen ei tarvitse olla kilpailua Tampereen kanssa. Eurooppakin riittää.
Meillä on viidentähden luonto, Aurajoki, Saaristo, historia ja sopivasti kaikkea muutakin hyvää ja siten myös viiden tähden eväät.
Erään unkarilaisen kapakan ovessa lukee. ”Tämä on maailman keskus. Jos et usko, niin astu sisään.” Saman voimme tokaista kotikaupunki Turusta.
Kun vielä kehitämme Turun saavutettavuutta, ketjutamme sen eri yhteydet sekä monipuoliset toiminnat, paketoimme alueemme palvelut ja voimavarat sellaiseksi tuotteeksi joka on helppo ostaa, niin johan syntyy vaurautta.
Se tapahtuu joukkuepelillä, tiekartalla ja sitkeällä tekemisellä, sillä:
”Ei etäinen maali riitä, tie maaliin tarvitaan. Tien löytäminen ei riitä on mentävä kulkemaan”
R. Risteilyalukset:
Turun meriklusteri satamineen on seudun rautakourateollisuuden kultamuna.
Turun Meyerin risteilyalustelakka on kuin lego. Siellä eri puolella Suomea tehdyt laivan lohkot kootaan yhteen ja viimeistellään vaurautta tuottaviksi loistoristeilijöiksi.
Välillisesti telakka alihankkijoineen työllistää kymmeniätuhansia.
Merenkulkuoppilaitos kouluttaa alusten sekä suomalaista että vierasmaalaista henkilökuntaa.
Satamasta viedään ja tuodaan rahtitavaraa. Matkustajaliikenne kukoistaa.
Lähiaikoina Turun ja Naantalin satamat on yhdistettävä. Siitä saadaan synergia ja logistiikkaetuja.
Myös lääketeollisuudella ja Uudenkaupungin autotehtaalla on draivi päällä. Menestyvä kaupunki tukee myös korkeakoulutusta. Ja se puolestaan elinkeinoelämää.
Alueemme yliopistokoulutus on historiallisesti kohdentunut humanistisiin tieteisiin. Työllistymisen takia painopistettä olisi siirrettävä diplomi-insinööritasoiselle teknisille aloille.
Myös telakan sekä sen alihankkijoiden sijoittumisen aluetarpeisiin on varauduttava.
Meriklusterin on varauduttava myös elpyvään idänkauppaan sekä Baltian matkailun kehittämiseen EU rikkidirektiivin astuessa voimaan nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö yleistyy. Sen osaamisen referenssit sekä clean-teck teollisuutemme korkea osaamistaso tuovat varmasti lisätyötä koko seutukunnalle.
S. Suomettuminen:
Presidentti Kekkonen ”pani vinkkarin vasempaan, mutta kääntyi oikealle”. Sen mahdollisti venäläisen kulttuurin kummajainen, luottamus henkilökohtaisiin suhteisiin.
Kun olet valtaa pitäville isossa kuvassa uskollinen, niin se sallii julkisenkin pikku änkyröinnin.
Sitä on myös nykyisen hallitusjohtomme kaksilla rattailla ajaminen. Jotkut käyttävät siitä nimitystä jälkisuomettuminen. Minä olen pragmaattinen. Neuvottelu on tehokkaampaa kuin tappelu.
Kuntapolitiikassa sama temppu näkyy poikkeamisena ryhmäpäätöksistä.
Jo etukäteen on näet laskettu, miten äänestyksessä tulee käymään. Kannat on etukäteen hitsattu. Esimerkiksi käy Toriparkki. Joka äänestyksessä sen vauhdittamiseksi oli kepulikonstein varmistettu niukka enemmistö. Muutenhan koko asiaan ei olisi ryhdytty.
Viisaus sanoo, että ”asiasta päätettäessä on etukäteen varmistettava mitä tulee ratkaisuksi”.
Poliitikot käyttävät usein ilmaisua ”olla nöyrä”. Ehkä se on samaa äänestäjän suhteen kuin Urkilla Neuvosto-Venäjään? Itse käsitän sen makeiluksi ja kosiskeluksi.
Kaikessa politiikassa pitää aina olla myytävää. Muuten vastapuoli ei kiinnostu. Se koskee sekä kuntapolitiikkaa että ulkomaansuhteita. Se on tehokasta mutta ei kaunista. ”Jos ei pääse pöytään tai on hiljaa, niin jää ilman”, totesi jo mummoni.
T. Turun politiikka:
Turku on nykyajan Robin Hood. Rahat otettaan veroina, maksuina ja valtiontukina ja jaetaan valtuustossa poliittisten voimasuhteitten mukaan.
Enemmistö päättää minne. Politiikka on toisten rahat.
Valtuusto on kuvaannollisesti rahanjakopaikka. Se päättää mistä ja miten eurot otetaan ja miten ne sitten jaetaan.
Viime aikoina emo Turkuun on perustettu osakeyhtiöitä. Puhutaan käsitteestä Turku-konserni.
Sen tarkoituksena on tuottaa taloudellista hyötyä verovalmisteluina, osinkoina ja korkotuloina hyvinvoinnin rahoittamiseksi.
Syy on, että rikkaat välttelevät veroja ja köyhät eivät kykene niitä maksamaan. Veroviulut maksavat etenkin keskituloiset ja eläkeläiset. Eläkeläiset jopa 120 miljoonaa Turun 600 tuloveromiljoonista.
Sitä en hyväksy, että eläkeläisten tuloa verotetaan kovemmin kuin työtuloa! Jos kaupungin veroprosenttia korotetaan, niin samasta todellinen tuotto saattaa jopa vähentyä” (efektiivinen tuotto).
Valtio tullee määräämään kuntaverolle katon. Sitä ennen on syytä tarkasti optimoida Turun edun mukainen veroprosentti.
Kohta ei enää ole mitä yhtiöittää kun peruspalveluitakin on ryhdytty kaupallistamaan. Sitäkin kiivaasti vastustan. Tapana näet on että bisnesvoitot hankitaan työntekijöitä vähentämällä.
Vierastan käsitteitä: ”anotaan valtiolta” ”valtion tuki”.
Valtion avustukset ja tuet ovat yhteisesti kerättyjä eurojamme tai velkaa. Joka tunti valtionvelkamme kasvaa miljoonalla!
”Tota-noin-niinku” sukupolvi ehkä kuvittelee, että vippi on ilmaista, sitä tippuu taivaasta?
Laina ja takuut tulevat vielä kalliiksi tuleville sukupolville kun korot nousevat.
Olemme jo nyt kuin banaanivalio. Vain hiukan Kreikan edellä. Tätä kirjoittaessa kuulin, että kreikkalainen saa tuloina 200–400 € kuukaudessa ja tuloveroaste on 50 %. Pelottaa.
Turussakin olemme jo vuosia ottaneet velkaa elämiseen. En kannata velan lisäämistä.
Noudatan mummoni opetusta: ”Poika, elä kohtuullisesti omien tulojesi mukaan. Älä sotke omia ja vieraita rahoja. Takaus on kuin velka. Se on maksettava takaisin”
U. Ulkoistaminen:
En ole vakuuttunut siitä, tuoko yksityinen voitontavoittelu meille jotenkin tasa-arvoisemmat ja luotettavimmat sosiaali- ja terveyspalvelut? Käden ja henkisen työn hinta/laatusuhteen mittaaminen ei ole ihan helppo juttu. Siinä tunne ja tottumus vaikuttavat enemmän kuin järki.
Kaikki mikä on numeroin mitattavissa on faktaa. Esimerkiksi bussilinjojemme kilpailutukset ovat tuoneet Turulle miljoonasäästöjä.
Kartellit ja monopolit ovat pahasta. Kun ei ole vapaata kilpailua, joku vetää välistä. Kun rakentajilla menee hyvin, ei kilpailua ole ja hinnat nousevat.
Oli aika, jolloin sekä porvareilla että sosialisteilla oli omat suosikkirakennusliikkeensä. Asvalttityötkin jaettiin poliittisten voimasuhteitten mukaisesti. Vaalirahaa piisasi parhaille hevosille!
Ulkoistaminen tarkoittaa, että kaupungilla on palvelun järjestämisvastuu. Se voi tehdä sopimuksen palvelun tuottajan kanssa.
Yksityistäminen on puolestaan sitä, että kaupunki luopuu jostakin toiminnostaan ja antaa sen toisen hoidettavaksi. Syyt voivat olla sekä poliittisia että taloudellisia.
Työn laadun valvonta edellyttää niissäkin kuluttajan valppautta!
Kilpailun tulee olla vapaata. Sitä ja tuloksia on kyettävä valvomaan demokraattisesti. Eri putiikkien työ ei ole erilaista kun tekijät ovat sitoutuneita. Hyvä työkulttuuri on laadun tae.
Asiakas ratkaiskoon mikä hänelle on hyvää. Kun tekee riittävän myyvän tuotteen, niin aina ostaja löytyy. Huono ei käy kaupan.
Hyvä kello kaikuu ”somessa” kauas ja nopeasti.
Iso ongelma on se, että jo tarjouksen tekeminen on pienelle yrittäjälle iso kustannus. Jos se kuitenkin voittaa kilpailun, se heti kohta yrittää nostaa hintoja katteen parantamiseksi.
Sekin on mahdollista, että iso firma hotkaisee pienen ja…. vie voitot veroparatiisiin.
Kapitalismi on ahneutta.
On tärkeää että kaupunkimme toiminnoissa toteutetaan reaaliaikainen laadunvalvonta. Se voi olla vaikka ”peukuttamista”, kunhan toimii.
Kansalaisten pitää päästä osallistumaan tuotteistukseen jo alusta pitäen. Helppokäyttöinen digitaalisuus ja yhtenäinen käyttöalusta sekä standardisoidut rajapinnat luovat siihen oivan mahdollisuuden.
Turun kaupungin nettisivustoilla oleva ”Palaute”-palvelun runsas käyttö on kannustava esimerkki siitä, että Turku on oikealla tiellä.
V. Vammaisuus:
Ihmisen arvoa ei lasketa siitä, miten paljon hyötyä tai kustannuksia hänestä koituu yhteiskunnalle. Ihminen on arvo jo sinänsä.
Harvoin vammaisuus on itse aiheutettua.
Useat karttavat vammaisia ja yleensäkin itsestään poikkeavia. He kuvittelevat ansiokseen olla kauniita, vahvoja ja voimakkaista. Erilaisia, mutta parempia.
Vammaiset koetaan kuin liikaväestöksi, joista koituu kuluja ja harmia. Tuota en voi ymmärtää.
Elämän ei tarvitse olla kustannustehokasta.
Jo esteettömällä rakentamisella parannamme kotonaan asuvien vammaisten elämänlaatua. Pienilläkin viilauksilla lähidemokratia sujuu luontevammin. Ei jätetä hiekka- tai lumivalleja estämään verkkaisesti eteneviä. Kerrostaloihin on rakennettava hissit. Ilmoitukset laaditaan isolla tekstillä ja digitaalisuudessa otetaan näkövammaiset huomioon. Otamme huomioon lähimmäisemme. Tarjoamme naapurille apua ja keskustelemme yhdessä parantaaksemme toistemme elämäntilannetta.
Rollaattori apunaan liikkuville on annettava ilmainen matkustusoikeus Fölissä. Ei se sen kummempaa ole kuin lastenvaunujenkaan käyttäjillä, mutta parantaa edullisesti elämänlaatua.
Muistisairaat lisääntyvät.Heidän asumistaan voidaan lähiöissä yhteistyöllä kohentaa.
Vammaisia itseään on kuunneltava ja toimittava heidän tarpeitaan edistäen.
Turun Seudun Vammaisjärjestöt ry on asiantuntijaelin. Se tuntee koko kentän ja koordinoi. Sitä kautta myös kotoutettavat maahanmuuttaja saavat tarvittaessa asiantuntemusta.
Järjestö tekee arvokasta työtä jota yhteiskunnan on autettava.
W. Wanhukset:
Kohtasin hississä yhdeksänkymppisen mummon. Hän kertoi, että olen pariin viikkoon ensimmäinen joka on sanonut enemmän kuin ”hyvää päivää”.
Olemme pidentäneet wanhusten elämää hoitomenetelmillä, mutta lisänneet samalla yksinäisyyttä. Lääkärit ja lääketeollisuuskin ovat sitä avittaneet.
Mutta ei ole reseptiä millä pääsee eroon yksinäisyydestä. Vastaus voi löytyä pienestä sisäisestä äänestä, pienestä sykäyksestä? Mennä wanhuksen luo.
Monet eivät halua nähdä wanhuksia tai vammaisia pilaamassa trendikästä menoa. Heistä koituu vain harmia? Se vie kallista aikaa.
On tosi, että wanhuksilla on valtava määrä osaamista, jota yhteiskunta ei kuitenkaan arvosta. Esimerkiksi Venäjällä ”babuskat” kasvattavat lapsenlapset, juurruttaa heihin arvomaailman sekä moraalin. Venäläiset osaavat elää ihmisiksi.
Turussa kouluvaaritoiminta on saanut arvostetun tehtävän alakouluissa. Toimintaa pitää tukea, sillä nykyisin on runsaasti lapsia joilta puuttuu jopa kaikki vanhemmat. Jos lapsi jää ilman rakkautta voivat seuraukset olla tuhoisat.
Yhteiskunnan sivistystaso on mitattavissa siitä miten se huolehtii wanhuksistaan ja lapsistaan. Jo pelkällä kaavoituksella voidaan saada helposti ja halpoja synergiaetuja.
Turussa eriarvoisuus alkaa jo syntymästä. Ihmisen arvo lasketaan siitä, miten paljon hänestä on hyötyä tai miten paljon hänestä koituu yhteiskunnalle tuloja. Kylmii.
Joillekin suvun wanhus on odotusarvo. Eläkkeenmaksupäivänä hänet putsataan tai intervallihoitoon siirrettäessä ryhdytään myymään asuntoa ja jakamaan saalista?
Pitääkö ihmisen olla aktiivinen ja utelias koko elämänsä ansaitakseen kunniallisen wanhuuden?
On säälittävää, että liki kahdeksankymppiset pannaan oppimaan uusia asioita, etteivät jäisi jälkeen kehityksestä?
Wanhuksen tahtoa on kuunneltava niin pitkään kuin mahdollista. Hän itse tehköön valinnat. Hän jos kuka tietää mikä on hyvä elämä.
Sijoittaminen itseensä on mielestäni varmaa huolenpitoa. Antakaamme wanhuksille oikeus käyttää säästöjään elämänlaatunsa parantamiseen.
Enin osa saa nykyisin ikääntyä ja olla kotonaan kuin kotonaan. Onneksi vain harvat joutuvat ”vaivaistaloon”. Sielläkin asuminen edellyttää kunnioittamista ja kiitollista ymmärtämistä.
Eräs alan professori kirjoitti alan lehdessä: ”…vanhus pannaan makaamaan laitoksiin, ja koska he saavat kuntoutusliikuntaa vain parikymmentä minuuttia viikossa, heidän lihaksensa rappeutuvat hyvin nopeasti lähes käyttökelvottomiksi vaikka sydän, keuhkot ja pää olisivat aivan kunnossa”
Ja jatkaa: ”vanhustenhoitomme nykytila on huono, kallis, vanhuksia nöyryyttävä ja alentava”.
Tuo ei onneksi pidä Turussa paikkaansa. Suomen ja Turun wanhustenhoito on korkeatasoista. .
Tarvitsemme lisää lähihoitajia ja muita osaavia käsiä huolehtimaan wanhusten riittävästä perushoidosta ja ulkoilusta.
Kun wanhus hetkeksikin ottavat vuoteensa ja kävelee on kaikille iso juttu.
Myös lisää sosiaalityöntekijöitä tarvitaan tasaamaan jaksamisen ja ehtimisen äärirajoilla alalla työskentelevien työtaakkaa.
Omaishoito on kohotettava arvoonsa ja sitä on tuettava. Se on esimerkki sosiaalista liimasta jota yhteiskuntamme tarvitsee.
Me kaikki ikäännymme ja ennen pitkää wanhenemme. Siinä on kunnioittamisen ja lähimmäisen auttamisen jalo mahdollisuus.
Wanhus saa iloa ja mielihyvää pienistä asioista. Niitä meidän tulee heille runsaasti jakaa!
X. XXXL eli liikalihavuus:
”Vaatii isoa poliittista vatsaa” on alan naseva sanonta. Politiikassa on monenlaisia houkutuksia ja paineita joita lääkitään runsaalla syömisellä ja juomisella. Niin on muuallakin.
Politiikka pyylevöittää. Politiikot on otos turkulaisista eli runsas 50 % on jo liian lihavia. Suunta on eri kuin Turun taloudella. Niin on muuallakin.
Enin osa (95 %) sairauksista on jäljitetty stressistä johtuviksi. Sitäkin yritetään turhaan hoitaa syömällä ja juomalla. Alkoholissa on ylen määrin lihottavia kaloreita.
Liikalihavuus työllistää lääkäreitä ja he puolestaan lääketeollisuutta.
Luotan itsestään huolta pitäviin. Heillä on itsekuria. He ovat muutenkin sitoutuneet siihen mitä tekevät.
Totta kai jokaisella on mielihaluja, mutta ne on pyrittävä pitämään hallinnassa.
Athosvuoren munkkitasavallassa vieraillessani kuulin munkin sanovan: ”Jos ihminen ei kykene hillitsemään mitä suuhunsa pistää, niin ei hän pysty muuhunkaan” . Niin on muuallakin.
Silti kannattaa edes yrittää.
Olkapäillämme istuvat enkeli ja piru. Vapaa valinta on itse kunkin. Uusi hyvä elämä voi alkaa pienestä oivalluksesta.
Liikalihavuus on yhteiskunnallinen ongelma. Metabooliset sairaudet syntyvät 30 vuoden kuluessa. Jo nyt ne tappavat enemmän kuin tupakka ja alkoholi.
Jos olemme välinpitämättömiä itsestämme ja tuudittaudumme vain tulevien sote-keskusten varmaan vierihoitoon, se on tuhon tie.
Stressiä puolestaan voi välttää vain pysähtymällä. Seisahtua ja kysyä itseltä: ”Miksi?”
Ennakkoon itsestä huolta pitäminen kannattaa. Siihen kuuluvat puhdas ravinto, mielen tasapaino ja fyysisestä kunnostaan huolehtiminen.
Jokaisen on kaikesta varoittelusta ja osoittelusta huolimatta itse tehtävä omat valintansa. Kenelläkään ei ole oikeutta määrittää muille millainen tai minkä muotoinen hänen pitää olla!
Y. Yksinasuvat:
Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa. Heitä Turun asuntokunnista on yli puolet.
Yksinasuvista melkein jokainen kokee syrjintää, henkistä tönimistä tai häpeää elämäntilanteensa johdosta.
Melkoinen osa yksinasuvista on myös mielenterveys- ja päihdeongelmainen.
Turun yksinasuvista 75 % on toimeentulotuen piirissä. Se johtaa köyhyysloukkuun. Ongelma on vakava.
Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, ettei ketään aseteta eriarvoiseen asemaan asumismuotonsa perusteella.
Asumisen kalleus vie mahtiosan köyhän ja pienituloisen käyttövaroista. Yksinasuva ei pääse hyödyntämään kulutuksen ja kulutusverojen volyymietuja.
Pariskunnan kumpikin osapuoli voi tehdä kotitalousvähennyksen täysimääräisenä verotuksessaan. Työtulovähennystä yksin asuva ei saa.
Tutkimuksen mukaan yksin asuvat voivat keskimäärin huonommin kuin parisuhteessa elävät!
On laskettu että yksinasuvan €uro on vain 25–30 senttiä!
Läheisen kuolema tai avioero saattaa aiheuttaa muuttokierteen joka lisää yksin jääneen stressiä. Usein he ovat lisäksi pieneläkeläisiä.
Yksin asuva voi tuntea yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
Yksinasuvien olosuhteet on otettava pontevammin esille kuntapolitiikassa. On toimittava tarmokkaammin yhdenvertaisuuslain hengen toteutumiseksi.
Päätöksentekijät itse ovat yleensä perheellisiä eivätkä siten edes vilkaise maailmaa yksin asuvan avaimenreiästä.
Olen kokenut, että jo yksinasuva – käsitteen esille tuominen kunnallispolitiikassa on nostanut myrskyn pipetissä.
Turhaan ei mottoni ole. ”Kokemus nykyisyyden käyttöön”.
Tsemppi jatkuu. ”Koiran koko tappelussa ei ole niin ratkaisevaa kuin tappelun koko koirassa!
Z. Zakopane:
Meidän turkulaisten tulee kunnianhimoisina käyttää lentokenttäämme.
Ilman aikaa ja hermoja kuluttavaa ruuhkamatkaa Helsinki Vantaalle, Turusta pääsee samassa ajassa Gdanskiin, Riikaan tai Tukholmaan.
Niistä voi ponkaista minne tahansa Eurooppaan, jopa sukkelammin ja edullisemmin kuin Kalevalasta.
Turun lentokentän matkustajamäärät ovat kasvussa. Kiitos sujuvan joukkoliikenteen, hyvien paikoitusmahdollisuuksien sekä eriomaisen viranomaispalvelun. Kohta oikeat sähköbussitkin liikennöivät saasteettomasti ykköslinjalla satamasta lentokentälle.
Asemalla on sähköautojen latauspisteet myös henkilöautoille. Taksien saatavuutta parannetaan ja lentämisen oheispalveluita lisätään.
Turun lentokenttä toimii tehokkaasti arvokkaiden lentotavarakuljetusten asemana, sillä logistiikka pelaa. Ohitustie on lähellä ja sen varrella sijaitsee modernia liiketoimintaa.
Verkkokaupan kasvaessa on logistiikan ketjuttamisen kuluttajiin sujuttava kitkattomasti. Ulkomaan postiliikenne Maarianhaminasta lisääntyy. Se lisää myös maanteiden, terminaalien ja paikoitusalueiden tarvetta.
On kaikkien etu, että liike-elämä ryhtyy yhä pontevammin hyödyntämään Turun lentokenttää ja sen logistisia mahdollisuuksia.
Å. Pakkoruåtsi:
Eri kielien oppiminen on hyvästä. Maailmankielenä englanti on välttämätön. Muut tuovat lisäarvoa.
Olen kokenut, että mitä useampaa kieltä taitaa, sitä paremmin maailmalla menestyy.
Ruotsin kielen pänttäämisen tulee kouluissa olla vapaaehtoista. Tukholmassa pärjää englannilla.
Kun Ruotsin kuningas tutustui Turussa käydessään Andrei Kovaltsukin ”Tapaaminen Turussa 1812” -patsaaseen, hän halusi ystävältäni asiantuntijaopastuksen englanniksi!
Ruotsin taidon ei pidä olla raakkaava vaatimus työpaikkaa hakiessa. Työtä hakiessa yleistieto, innokkuus ja kielitaito erottavat Sinut eduksesi toisista. Skuulsvenska ei ole kielitaito.
Hän, joka haluaa oppia ruotsin kielen voi tehdä sen vapaaehtoisesti. Ruotsinkieliset vetävät kotiinpäin, arpeettar tillsammans. Siksi ruotsin todellinen osaaminen takaa melko varman työpaikan koko Skandinaviassa.
Ä. Älämölö:
Internet aikana ruohonjuuritason kansanliikkeillä on mahdollisuus verkostoitua virkavallan ulottumattomissa, saada sanomansa nopeasti julkiseksi ja aiheuttaa jopa häiriöitä.
Pienen ryhmän puuhastelusta voi kehkeytyä arvaamattomia seurauksia.
Yleisen turvallisuuden kannalta poliisin tulee olla tietoinen vaaratilanteita ruokkivista aikomuksista.
Joukossa tyhmyys tiivistyy.
Poliisin läsnäolo arjessa, peltipoliisit ja valvontakamerat lisäävät turvallisuuden tunnetta.
Luottamus virkavaltaan on eräs demokratian peruspilari. Poliisin resursseja tulee kotikaupungissamme lisätä ja monipuolistaa.
Siihen on erityistä tarvetta, sillä maahanmuuttajien määrä kasvaa hallitsemattomasti. Meistä kenelläkään ei ole tietoa millaisia jännitteitä heidän keskuudessaan on. Kaikkeen on syytä varautua.
Wanhoissa kulttuureissa toimii naseva kenialainen sanonta: ”Lapsen kasvatukseen osallistuu koko kylä.” Jos ei äiti, niin maailma opettaa.
Vaikka Turussa järjestetään runsaasti suuria festivaaleja ja muita kansainvälisiä tapahtumia on järjestyshäiriöiltä vältytty. Turkulaiset näet ovat fiksua väkeä.
Ö. Ökyrikkaat:
Raha on tapa mitata valtaa. Se hallitsee reaalitaloutta. Pääoma menee sinne, missä se toivoo löytävänsä suurimman kannattavuuden. Politiikkaakin tehdään ökyrikkaiden ehdoilla.
Välttelemällä veroja ökyrikkaat pyrkivät saamaan yhteiskunnan tuottamat palvelut ilmaiseksi.
Niin toimivat yleensä kansainväliset pankit ja suuret yhtiöt.
Tutkimuksen mukaan EU:n Kreikalle myönnetyistä lainoista enin osa on mennyt suoraa sille lainaa antaneiden, lähinnä saksalaisten pankkien taseisiin.
Se kertoo härskistä ahneudesta. Yritysten taustalla puuhaavat rahanhimoiset osakkaat. Turha siinä on moralisoida toisten kustannuksella. Rahaa tehdään rahalla!
En hyväksy, että rikkaat rikastuvat ja köyhät sekä puutteessa olevat sinnittelevät almuilla. Jo nyt tuloerot ovat liian suuret. Se ruokkii myös fasistista liikehdintää.
Kurjuudessaan ihmiset ovat arvaamattomia ja voivat rynnätä barrikadeillekin.
Ei ole kenenkään etu, että tuloerot kasvavat hallitsemattomiksi. On älytöntä, että valtion tehtävästä saatu kuukausieläke on suurempi kuin keskituloisen vuositulo. Jos siitä vielä kierretään veroja, on mieletöntä.
Ökyrikkaat tekevät rahaa rahalla, vivuttavat. He eivät ilmoita sijoituksistaan arvopaperimarkkinalain mukaisesti. Antavat julkisuuteen harhaanjohtavia totuuden vastaisia tietoja.
Vieläpä vähättelevät rikkeitään. Puhuvat ”niin totta kuin osaan” tai ”muistini mukaan”.
Se on moraalitonta..
Heidän pitäisi olla esimerkkejä pienelle ihmiselle? Mutta missä asiassa?
Ökyrikkauden polut eivät yleensä ole kunnian teitä.
Riistokapitalismi on saatava poliittisen päätöksenteon valvontaan. Verot ja suoritteet on maksettava siellä missä tulos tehdään.
Rahan ja pääomien liikkeet on saatava viranomaisten valvontaan. Veroparatiisien käyttö on sanktioitava.
Voitot on pantava talouden kiertoon, hyvinvoinnin luomiseen sekä kulutukseen.
Turun tulee välttää yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät suorita yhteiskunnallisia velvoitteitaan tai harjoittavat harmaata taloutta.
Ahneus ei sinänsä ole kasvanut, mutta mahdollisuuden siihen ovat monipuolistuneet.
Kohtuus on yksilöllinen moraalikysymys.
Mitä järkeä on kuolla hautausmaan rikkaimpana, jos sielulla ei ole rauhaa?
Mikael Miikkola 